Tämänkertaisessa blogipäivityksessä ulkomaanlehtori puhuu monomaanisesti maalauksesta ja yrittää
ajatella positiivisesti.
Kuten mainitsin aikaisemmin, kävin maanantaina maalarin
kanssa keskusteluntapaisen maalausaikataulusta. Aikataulun mukaan, mikäli
oikein ymmärsin, maalauksen ei pitänyt alkaa tällä viikolla. Respassa
sanottiin, että maalaus alkaa perjantaina. Tässä vaiheessa reissua olisi
pitänyt jo jotakin oppia. Siispä kun keskiviikkona
sain silmät auki, niin ensiksi nokkaan tunkee maalin löyhkä. Heh, näin
suunnitelmat muuttuvat. Ajattelin, että töiden jälkeen "haistelen tilannetta" ja
mietin, että vaihdanko jo majapaikkaa. Töihin mennessä tuli sitten pieni
takaisku, kun jouduin luovuttamaan maalauksen ajaksi saamani varahuoneen
avaimen. Tarvitsivat sitä jollekin hotelliin tulevalle asukkaalle. Respasta
luvattiin antaa toinen huone tilalle, kun tarvitsen.
Keskiviikkona oli tosiaan taas pitkästä aikaa opetustakin.
Opiskelijat olivat kaikki paikalla ja tunnitkin menivät mukavasti. Töissä siis
kaikki mukavasti. Illan käytin taas opiskeluun ja netissä roikkumiseen. Kävelylläkin kävin. En ruvennut muuttamaan toiseen kämppään, kun käytävästä maalattiin vasta kattoa ja täällä käytetty kattomaali ei juuri haise.
Torstaina alkoi sitten varsinainen seinien maalaus. Sää oli
heilahtanut parikymmentä astetta pakkasen puolelle, mikä rajoitti
tuuletusmahdollisuuksia kovin. Kävinkin heti aamupäivästä pyytämässä avaimen.
Sain huoneen yhtä kerrosta ylempää. Huone vaikutti ihan menettelevältä. Kannoin
kamppeet sisälle ja asetuin taloksi pariksi tunniksi ennen töitä.
Töissä oli paikalla kaksi opiskelijaa, joten oli taas
varsinaista pienryhmäopetusta. Luettiin
Hesarin artikkelia Johan Bäckmanista ja tehtiin sanastoharjoituksia. Ei mitään
pedagogisia urotöitä tullut tehtyä tänään(kään), mutta siinähän se meni.
Illalla kävin sen verran ykkösasunnossani, että selasin
Riemurasian läpi ja skypettelin kotiin. Palasin kakkosasuntooni nyhjäämään
shakkikirjan parissa ja syömään toffeekaramellejä. Tuntui aika viluiselta, ja
lisäilin vähän vähää vaatteita, kunnes päällä oli neljät housut ja kuusi
paitaa. Oli pakko hakea lämpömittari ykkösasunnosta: 17 °C! Ei ihme, että vähän
vilutti. Mutta ettei mene valitukseksi, niin ajatellaan positiivisesti:
tuleepahan käytettyä kaikkia vaatteita (kerralla!) eikä tarvitse ulkoilla, kun
saa raitista ilmaa sisällä. Myöskään omia musiikkeja ei tarvinnut soittaa koko
iltana, kun venäläinen hiphop kuului yläkerrasta puolille öin. Hyvät bassot yläkerran poppivehkeissä!
Nukuin rauhattomasti ja vähän, ja perjantaina aamulla oli
seikkailumielestä vain murut jäljellä. Muuten päivä oli kaavamaisen samanlainen
kuin kaikki muutkin päivät: 4 h opetusta, kävelylenkki, kauppaan,
iltanyhväystä. Aulan seinät on nyt maalattu, mutta alkuviikosta(?) maalannevat
vielä vauhtiraidat seinän alareunaan. Sen verran käy ainakin vielä maali
nenään, että ainakin yön kaksi majailen vielä iglussani.
Urmas U.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti