tiistai 26. helmikuuta 2013

136. ja 137. päivä (ma 25.2. ja ti 26.2.2013)


Taas kului kaksi päivää elämästä ilman suurempia kommelluksia. Maanantaiaamuna olin varautunut vaihtamaan kortteeria, kun käytävää aletaan maalata. Olin pakannut laukkuun tarve-esineistön ja heräsin aikaisin, että pääsen maalin löyhkästä pois välittömästi. Maalarinainen tulikin vähän ennen yhdeksää kopistelemaan käytävään, jolloin vaihdoin toiseen kämppään. Vähän aikaa ihmettelin toisessa asunnossa, että mitähän tässä tekisi, kun ei ole nettiä ja valtaosa tavaroistakin on entisessä kämpässä. Päädyin lukemaan kirjaa. Jotenkin se kirjan lukeminen alkoi painaa silmäluomia, ja otin siinä sitten parin tunnin torkut. Heräsin puoliltapäivin, keittelin nuudeliannoksen ja, kun tylsää oli, päätin käydä katsomassa, kuinka paljon maalari maalaa aamupäivässä. Käppäilin katsomaan, eikä maalausta ollut edes aloitettu! Työn alla oli vasta betonissa olevien lohkeamien rappaus (tms., minä näistä mitään tiedä). Menin asuntooni miettimään jatkosuunnitelmaa. Rohkaistuin kysymään maalarilta, että aikooko se tänään maalata seinät, mutta en ymmärtänyt vastauksesta kuin sanat ”ei” ja ”viikko”, kun hän jo painoi kai tauolle. Päättelin, että ”ei tällä viikolla” ja päätin sitten muuttaa takaisin varsinaiseen asuntooni. Tiistaina kuulin sitten respasta, että perjantai alkaa maalaus. Olisi siis hauska tietää, mitä maalari oikeasti sanoi.

Iltapäivästä kävin taas kävelyllä. Eilisen lumimyrskystä ei ollut jalkakäytävillä enää merkkiäkään. Kiitokset aurausvastaavalle! Sää oli muutenkin keväisen kaunis. Loppupäivän lähinnä opiskelin venäjää ja hölötin skype-ohjelmiston välityksellä.

Tiistainakaan ei ollut opetusta. Nukuin myöhälle ja kävin kävelyllä. Aluksi oli varsin tyyntä, mutta sitten alkoi tuiskuttaa oikein kunnolla. Vajaa puolitoista tuntia meni kävellessä. Ruuaksi laitoin wokkivihanneksia ja jotakin kuskusin (tai siivommin sanottuna pispisin) kaltaisia vehnäryynejä. Hyvää oli. Arvostan paikallista formaattia riisin yms. lisukkeiden kanssa. Ne on pakattu annospusseihin, joissa on pienen pieniä reikiä. Riisi pusseineen laitetaan kiehuvaan veteen, ja kun keittoaika on kulunut, nostetaan pussi vedestä, leikataan pussin kulma auki ja kaadetaan riisi tms. lautaselle. Kätevää, kun ei tarvitse miettiä, että palaako pohjaan vai onko liikaa vettä.

Illalla taas opiskelin venäjää. Aivan loppuillasta innostuin katsomaan, miten erikoismerkkejä saa tehtyä ilman Wordin lisää merkki -toimintoa. Nyt osaan tehdä astemerkinkin. Tänään lämpötila oli +1 °C.

Huomenna taas sorvin ääreen!

Urmas U.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti