perjantai 22. helmikuuta 2013

131.–133. päivä (ke 20.2.-pe 22.2.)


Kirjailen tässä pikaisesti kolmen päivän tapahtumat ennen nukkumaan menoa. Kovin ihmeellisiä ei ole tapahtunut. Flunssaa ei tullut, mutta pieni jatkuva huimaus jatkuu edelleen. Muuten olo on hyvä. Ärsyttää silti, kun koko ajan vähän keinuttaa. Epäilin ensin, että käytävästä tuleva maalinhaju saisi pään pyörälle, mutta ei siellä ole oikeastaan keskiviikon jälkeen juuri maalattu eivätkä maalaukset aivan asuntoni kohdalle ole edes ehtineet. Lisäksi käytävän ovet ja ikkunat ovat olleet auki, joten tuuletustakin on ollut. Torstaiyön vietin saamassani ”vara-asunnossa”, mutta ei se tilannetta muuttanut. Katson vielä viikonlopun, mutta sitten pitänee hankkia ammattiapua, siis lääkäri tai kallonporaus.

Kallonporauksesta tulikin mieleeni, että korvien soimisen eli tinnituksen syyksi arveltiin ennen sitä, että korvaan on mennyt tuulta, joka ei pääse pois. Siksi siis suhisee. Tähän hoito oli, tietenkin, reikä kuuppaan ja tuuli pois. Hoidon tehosta ei vain oikein saatu tietoa, kun potilaat yleensä kuolivat pian.

Töissä mielenkiintoisin episodi taisi olla torstaina, kun muuan opiskelija oli neljättä kertaa tenttejään uusimassa. Jännittävää oli ensinnäkin se, että hän sai neljännen yrityksen, sillä tenttejä saa Venäjällä yrittää vain kolme kertaa. Neljänteen yritykseen itsessäänkin liittyi erikoisia seikkoja. Rakennetehtävät olivat aika heikkoa tasoa, mutta kirjoitustehtävään kyseinen opiskelija oli opetellut kirjan tekstin sanasta sanaan ulkoa, ja kirjoitti A4:n verran liki virheetöntä ja sujuvaa tekstiä.  Aika hyvä saavutus muistiin painamisessa, kun tekstimahdollisuuksia oli kymmenkunta. Anja oli varma, että opiskelija olisi osannut kaikki muutkin kirjan tekstit. Todella kommunikatiivista kielenoppimista. Teksti oli tietenkin erinomainen, läheskään kaikki yliopisto-opiskelijatkaan eivät kirjoita sellaista tekstiä, mutta käytännössähän kyseessä on plagiaatti, joten tehtävä oli aika vaikea arvosteltava. Opiskelijan vastaus ei kuitenkaan vastannut koko annettuun kysymykseen, joten rokotimme pisteitä. Seuraava mielenkiintoinen vaihe oli, että meiltä tentti lähti hylättynä, mutta tiedekunnassa se olikin kääntynyt hyväksytyksi, vaikka yhdestäkään tehtävästä ei tullut edes puolia pisteistä. Summa summarum: annetaan ylimääräinen yritys, ja kun tulos ei miellytä, muutetaan tulos. Itse vedän tästä johtopäätöksen, että kaikki opiskelijat pitää päästää läpi, tuhersivat mitä tuhersivat. Vanhaa kunnon slogania lainaten: tee työtä, jolla on tarkoitus.

Näin urputtaa Urmas U.

7 kommenttia:

  1. Hei, kiitos urputuksesta! Olen nyt lomalla ruhtinaalliset kaksi viikkoa, kommentoin sitten ensiviikolla lisää. Mutta edelliseen blogiin kommentoin sen verran, että haluaisin kai olla hevonen, mutta kiltti sellainen. Huomenna olisi tarkoitus käväistä Vantaalla Jarno-pojan 1-vuotispäivillä. Kaivoin Tuulian ala-asteen saksankirjan esille, että osaisin jotain sanoa pojan äidille hänen äidinkielellään, mutta saa nähdä uskallanko avata suutani... Edellisestä blogistasi vielä; toivot töitä lisää:) Sehän kuulostaa hyvältä!Gute Nacht!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lokoisia lomia!

      Vai hevonen, ei hassumpi valinta sekään.

      Korkeajännitys-lehdistä olen oppinut, että useimmissa tilanteissa saksalainen sanoo joko Gott im Himmel!, Donnerwetter! tai Scheiße! Etköhän säkin niillä pärjää. :) Sano terveisiä!

      Poista
  2. Ai niin, hyvää Isänmaan puolustajien päivää kaikille lukijoille!

    VastaaPoista
  3. Hei, kiitos vaan Isänmaanpuolustajien päivän toivotuksista. Tulin jo kotiin, iski kuume päälle, en edes ehtinyt Tuuliaa, Marko ja Almaa käydä tervehtimässä. Saksaksi en suutani avannut, en eds kysynyt "Wo ist mein Polizeihund?". Jarppi (=Jarno) on suloinen pikku poika, joka jo puhuu sekä suomen että saksan sanoja. Anssia ja Herdistä oli myös kiva tavata kuten kaikkia muitakin.

    VastaaPoista
  4. Pieni tietoisku: Helsingin kauppiksessa rahoituksen puolella on tarjolla vaan kaksi tenttimahdollisuutta, muutoin koko kurssi täytyy tehdä uudestaan. Kurssien tentin painoarvo on 50% ja kaikenlaisten harjoitustöiden (joita on paljon!) toinen 50%. Eli ei muuta kun investment managementin kimppuun. Tenttiviikko alkamassa.. Terkkuja! Annika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa tiukka linja! Jälkikäteen ajatellen omissa opinnoissani tuntui rima olleen aika matalalla, kun uusimismahdollisuuksien määrää ei tullut edes selvitettyä. Hylsynkin muistan saaneeni vain kerran: kirjoitin Umberto Econ Ruusun nimi -kirjan intertekstuaalisuudesta, että kirjan keskiaikaisten tekstien perimmäinen tarkoitus on vain elvistellä kirjoittajan keskiajan tuntemuksella. Vastaus ei tyydyttänyt tentaattoria.

      Lukuintoa ja terveisiä kotiväelle!

      Poista
    2. Minä sain hylsyn, kun pistin uusiksi Arvid Järnefeltin Maa kuuluu kaikille -teoksen sisällön. En ollut kyllä tainnut kirjaa avatakaan, mutta ainahan pitää vastata, vaikkei asiasta mitään tietäisikään. Enkä saanut kyllä kyseistä teosta luettua toiseenkaan tenttikertaan mennessä, mutta onneksi silloin tuli kysymys jostain muusta tenttikirjasta.

      Poista