Kirjailen tässä pikaisesti kolmen päivän tapahtumat ennen
nukkumaan menoa. Kovin ihmeellisiä ei ole tapahtunut. Flunssaa ei tullut, mutta
pieni jatkuva huimaus jatkuu edelleen. Muuten olo on hyvä. Ärsyttää silti, kun
koko ajan vähän keinuttaa. Epäilin ensin, että käytävästä tuleva maalinhaju
saisi pään pyörälle, mutta ei siellä ole oikeastaan keskiviikon jälkeen juuri
maalattu eivätkä maalaukset aivan asuntoni kohdalle ole edes ehtineet. Lisäksi
käytävän ovet ja ikkunat ovat olleet auki, joten tuuletustakin on ollut. Torstaiyön
vietin saamassani ”vara-asunnossa”, mutta ei se tilannetta muuttanut. Katson
vielä viikonlopun, mutta sitten pitänee hankkia ammattiapua, siis lääkäri tai
kallonporaus.
Kallonporauksesta tulikin mieleeni, että korvien soimisen eli
tinnituksen syyksi arveltiin ennen sitä, että korvaan on mennyt tuulta, joka ei
pääse pois. Siksi siis suhisee. Tähän hoito oli, tietenkin, reikä kuuppaan ja
tuuli pois. Hoidon tehosta ei vain oikein saatu tietoa, kun potilaat yleensä kuolivat pian.
Töissä mielenkiintoisin episodi taisi olla torstaina, kun
muuan opiskelija oli neljättä kertaa tenttejään uusimassa. Jännittävää oli ensinnäkin
se, että hän sai neljännen yrityksen, sillä tenttejä saa Venäjällä yrittää vain
kolme kertaa. Neljänteen yritykseen itsessäänkin liittyi erikoisia seikkoja.
Rakennetehtävät olivat aika heikkoa tasoa, mutta kirjoitustehtävään kyseinen
opiskelija oli opetellut kirjan tekstin sanasta sanaan ulkoa, ja kirjoitti A4:n
verran liki virheetöntä ja sujuvaa tekstiä. Aika hyvä saavutus muistiin painamisessa, kun
tekstimahdollisuuksia oli kymmenkunta. Anja oli varma, että opiskelija olisi
osannut kaikki muutkin kirjan tekstit. Todella kommunikatiivista
kielenoppimista. Teksti oli tietenkin erinomainen, läheskään kaikki
yliopisto-opiskelijatkaan eivät kirjoita sellaista tekstiä, mutta käytännössähän
kyseessä on plagiaatti, joten tehtävä oli aika vaikea arvosteltava. Opiskelijan
vastaus ei kuitenkaan vastannut koko annettuun kysymykseen, joten rokotimme
pisteitä. Seuraava mielenkiintoinen vaihe oli, että meiltä tentti lähti hylättynä,
mutta tiedekunnassa se olikin kääntynyt hyväksytyksi, vaikka yhdestäkään
tehtävästä ei tullut edes puolia pisteistä. Summa summarum: annetaan
ylimääräinen yritys, ja kun tulos ei miellytä, muutetaan tulos. Itse vedän
tästä johtopäätöksen, että kaikki opiskelijat pitää päästää läpi, tuhersivat
mitä tuhersivat. Vanhaa kunnon slogania lainaten: tee työtä, jolla on
tarkoitus.
Näin urputtaa Urmas U.
Hei, kiitos urputuksesta! Olen nyt lomalla ruhtinaalliset kaksi viikkoa, kommentoin sitten ensiviikolla lisää. Mutta edelliseen blogiin kommentoin sen verran, että haluaisin kai olla hevonen, mutta kiltti sellainen. Huomenna olisi tarkoitus käväistä Vantaalla Jarno-pojan 1-vuotispäivillä. Kaivoin Tuulian ala-asteen saksankirjan esille, että osaisin jotain sanoa pojan äidille hänen äidinkielellään, mutta saa nähdä uskallanko avata suutani... Edellisestä blogistasi vielä; toivot töitä lisää:) Sehän kuulostaa hyvältä!Gute Nacht!
VastaaPoistaLokoisia lomia!
PoistaVai hevonen, ei hassumpi valinta sekään.
Korkeajännitys-lehdistä olen oppinut, että useimmissa tilanteissa saksalainen sanoo joko Gott im Himmel!, Donnerwetter! tai Scheiße! Etköhän säkin niillä pärjää. :) Sano terveisiä!
Ai niin, hyvää Isänmaan puolustajien päivää kaikille lukijoille!
VastaaPoistaHei, kiitos vaan Isänmaanpuolustajien päivän toivotuksista. Tulin jo kotiin, iski kuume päälle, en edes ehtinyt Tuuliaa, Marko ja Almaa käydä tervehtimässä. Saksaksi en suutani avannut, en eds kysynyt "Wo ist mein Polizeihund?". Jarppi (=Jarno) on suloinen pikku poika, joka jo puhuu sekä suomen että saksan sanoja. Anssia ja Herdistä oli myös kiva tavata kuten kaikkia muitakin.
VastaaPoistaPieni tietoisku: Helsingin kauppiksessa rahoituksen puolella on tarjolla vaan kaksi tenttimahdollisuutta, muutoin koko kurssi täytyy tehdä uudestaan. Kurssien tentin painoarvo on 50% ja kaikenlaisten harjoitustöiden (joita on paljon!) toinen 50%. Eli ei muuta kun investment managementin kimppuun. Tenttiviikko alkamassa.. Terkkuja! Annika
VastaaPoistaOnpa tiukka linja! Jälkikäteen ajatellen omissa opinnoissani tuntui rima olleen aika matalalla, kun uusimismahdollisuuksien määrää ei tullut edes selvitettyä. Hylsynkin muistan saaneeni vain kerran: kirjoitin Umberto Econ Ruusun nimi -kirjan intertekstuaalisuudesta, että kirjan keskiaikaisten tekstien perimmäinen tarkoitus on vain elvistellä kirjoittajan keskiajan tuntemuksella. Vastaus ei tyydyttänyt tentaattoria.
PoistaLukuintoa ja terveisiä kotiväelle!
Minä sain hylsyn, kun pistin uusiksi Arvid Järnefeltin Maa kuuluu kaikille -teoksen sisällön. En ollut kyllä tainnut kirjaa avatakaan, mutta ainahan pitää vastata, vaikkei asiasta mitään tietäisikään. Enkä saanut kyllä kyseistä teosta luettua toiseenkaan tenttikertaan mennessä, mutta onneksi silloin tuli kysymys jostain muusta tenttikirjasta.
Poista