Remonttikärsimykset jatkuvat. Nyt laitetaan
laajakaistapiuhoja koko taloon, ja niille asennetaan peitelistoja ja porataan läpimenoaukkoja
seiniin. Plääh!
Opetusta oli tavalliset 4 h. Kolmosten kanssa jatkettiin
imperfektin opiskelua, ja nelosten kanssa jatkui Maantuntemus. Töiden jälkeen
kiiruhdin sitten kirjastoon Chopinin keikalle. Tarkemmin sanottuna tänä vuonna
piti olla jokin Chopinin merkkivuosi (en kyllä Wikipedian antamien tietojen
pohjalta ymmärrä mikä), ja sen kunniaksi kirjastossa järjestettiin konsertti,
jossa soitettiin Chopinin musiikkia. Naapurini Łukasz oli ollut mukana
järjestämässä tilaisuutta, ja hän kutsui minut esitykseen. Muu ohjelmistossa
ollut musiikki oli Debussya ja Brahmsia. Kaikki kuullut teokset olivat siis
sävellyksiä soolopianolle. Klassinen musiikki ei ole aivan lempimusiikkiani, ja
nytkin monet äkilliset dynamiikan vaihtelut tuntuivat kovin itsetarkoituksellisilta.
Kauniit melodiat vaihtuivat yhtäkkiä ukkosmyrskyyn. Aivan sama kuin elokuvan
leikkaisi kesken verkkaisen sunnuntaiaamun suoraan toimintaelokuvan
päätöskohkaukseen. En vain tajua. Sen sijaan Chopin oli ainakin
osallistujamäärästä päätellen paikallisen poliisijaoksen mieleen. Koko takarivi
oli täynnä koppalakkeja.
Torstaina kävin enemmän keskusteluja venäjäksi kuin pitkään
aikaan. Olin aikonut aamupäivästä ennen töitä käydä kaupassa ja maksamassa ensi
kuun nettilaskuni, mutta kun olin tekemässä lähtöä, kaapelinvetäjät koputtivat
oveen ja kysyivät, että voivatko he tulla asentamaan kaapelin asuntooni. No,
rehellisyyden nimissä on sanottava, että ymmärsin vain sanat johto ja internet ja päättelin loput. Totesin työmiehille että selvä. Nyt
minulla on sitten uusi pieni pömpeli huoneen nurkassa, ja johto sinne tulee
siististä listan alla. Internet sieltä alkaa pulputtaa vasta, kun koko talon
asennukset ovat valmiit. En pidätä hengitystä odottaessani.
Iltapäivällä oli töitä taas 4 h. Aika pitkän tovin näytti,
että menee yksityisopetukseksi, mutta lopulta sitten tuli toinenkin opetettava.
Teimme lähinnä suullisia harjoituksia. Välillä sai korottaa ääntä aika lailla,
että sai melun läpi asiansa huudettua.
Töiden jälkeen kävin maksamassa nettiliittymäni ATK:n
toimistossa ja kävin taas keskustelun venäjäksi. Sitten pääsin viimein kotiin
syömään. Liian pitkä aika ilman ruokaa kaiketi aiheutti sen, että loppuillan
oli veto poissa. Luokasta kävin hakemassa sinne unohtuneita kirjoja ennen
kuutta, ja sähköputkimies siellä keräili vielä romujaan. Sain kysyttyä, että
joko lopetitte ja poikkeuksellisesti ymmärsin vielä vastauksenkin. Poistuessani
alakerran vaksi vielä huikkasi, että täällä on sulle remonttimiesten jättämä
luokan avain. Ymmärrän edelleenkin vain murto-osan, mitä sanotaan, mutta olen
kehittynyt arvaamisessa ja päättelyssä.
Loppuillasta piti
vielä vähän suunnitella tunteja, sillä perjantaina on 8 h opetusta. Plääh!
Urmas U.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti