Torstaina vierailijallamme oli jälleen 2x90 minuuttia
opetusta. Osanottajistossa oli käynyt kato, ja paikalla oli vain kaksi
opiskelijaa. Ikävää, mutta minkäs teet. Varsinaisten tuntien jälkeen järjestimme luokassa vapaaohjelmaisen illanvieton, jossa tarkoituksena oli
jutella, juoda teetä, kuunnella musiikkia yms. Sekin vähän latistui, kun
paikalle ei tullut yhtäkään opiskelijaa nykyisistä ryhmistä. Sen sijaan kolme
jo valmistunutta opiskelijaa kävi paikalla. Jälkikäteen ajatellen tilaisuuden
ajankohta ei ollut hyvä, sillä perjantaina oli kansainvälinen naistenpäivä,
joka on Venäjällä yleinen vapaapäivä ja isohko juhla. Ehkä ihmiset olivat
juhlimassa ystävien kanssa tai matkustaneet kotiin pitkäksi viikonlopuksi.
Mennös ja tietäös.
Täten joimme teetä ja keskustelimme pienellä porukalla. Mukavaa
oli silti, ehkä peräti mukavampaa. Keskustelumme pyöri paljon kielien ja
lainasanojen ympärillä. Aika ymmärrettävää, kun neljä kielenopettajaa
kokoontuu. Illaksi Anja oli varannut meille pöydän tutusta, mutta mainiosta Трескоед-ravintolasta. Söin tällä
kertaa alkuruuaksi valkorouskuja perunoiden ja smetanan kera ja pääruuaksi
lohipelmeneitä. Vaikka en yleensä madonlakeista juuri piittaa, mutta nämä
olivat hyviä. Ja pelmenit! Suu vettyy vieläkin.
Perjantai oli taas kansallinen vapaapäivä. Meidän
ohjelmassamme oli vierailu Малые Корелы -ulkoilmamuseossa, jonne siis on kerätty vanhoja puurakennuksia
Arkangelin ”läänistä”. Sää oli kiva, rakennukset hienoja ja sai raitista ilmaa.
Hyvä reissu siis. Tässä seurueemme Yrjö, Anja ja Mila (allekirjoittanut kameran
takana):
Kuulin myös matkalla,
että Arkangelissa ollut amerikkalainen Louis oli saanut tarpeekseen kylmästä ja
pakannut laukkunsa. Ei siis ihme, ettei ole tullut törmäiltyä. Sääli, mutta ei
maha mittään.
Museovierailun jälkeen Anja kutsui meidät luokseen
borssille. Anjan kasvisborssi löi noin viikko sitten ostamani ukrainalaisen
pakasteborssin 6-0. Mainiota, varsin mainiota. Valmistuskaan ei kuulostanut
vaikealta. Koittanen itsekin. Illalla kävimme vielä teellä Anjan luona. Kaiken
kaikkiaan olen enemmän kuin tyytyväinen, että tulimme kutsuneeksi vieraamme
Arkangeliin. Viikko oli hieno ja naurettua tuli paljon.
Urmas U.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti