Kalevalaisen ekskursion jälkeen palaan proosalliseen
ilmaisuun. Taaskaan ei ollut töitä alkuviikosta. Maanantaina kuitenkin sen
verran työskentelin, että kehitin ammattitaitoani lukemalla Irene Kristiansenin
teosta Tehokkaita oppimisstrategioita: esimerkkinä kielet. Olen muissa yhteyksissä
kuullut tiivistyksen kirjan pääsisällöistä, mutta silti sen perimmäiset
väittämät ovat hätkähdyttäviä. Yksi niistä esimerkiksi on, että harjoittelun
määrä, siihen käytetty aika tai tehtävän vaikeuskaan eivät ole sellaisenaan
ratkaisevia tekijöitä oppimisessa. Kuinka monella vieraan kielen tunnilla
jauhetaan vielä nykyäänkin aukkoharjoitusta aukkoharjoituksen perään: lisää
annettu sana oikeassa muodossa mallin mukaan. Niistä harjoituksista oppii juuri
sen, mitä siinä harjoitellaan, siis laittamaan yhden sanan keskelle muuten
valmista lausetta. Se ei vain tosielämän kielenkäyttötilanteissa ole kovin
hyödyllinen taito.
Päivällä taas opiskelin venäjää ja kävin kävelyllä. Illaksi
olin kutsuttanut itseni Łukaszin luokse. Oli ihan mukava nähdä pitkästä aikaa. Iltaani
tosin vähän varjosti se, että minusta kuulohavainnon perusteella vaikutti, että
naapurini otti teevedet suoraan hanasta. Hanavesi ei täällä ole juomakelpoista. Opiskelijoiden
mukaan sitä juomalla hankkii itselleen sairaalareissun. Olin niin tyrmistynyt, etten osannut ottaa
asiaa puheeksi, varsinkaan kun olin jo pari kupillista tsaijua kitusiini
kumonnut. En kuitenkaan ole vielä tiistai-iltaan mennessä saanut mitään vatsa-
tai muitakaan vaivoja. Ehkä erehdyin, mutta pakko vielä kysyä asiasta. Tässä
kuvamateriaalia paikallisesta vedenlaadusta viikonlopulta:
Subjektiivisella laatuasteikolla antaisin arvosanan ”nokialainen”.
Ettei totuus unohdu, niin yleensä vesi on ihan normaalin väritöntä, joskin hetken vähän sameaa.
Tiistaina oli aika pahasti laiskotteluväsymystä. Robinson
Crusoe piti itsensä tolkuissa noudattamalla tiukkaa päivärutiinia, mutta tänään
se ei minulta onnistunut. Jalat olivat kipeytyneet runsaasta kävelystä ja
jouduin pitämään välipäivän ulkoilustakin. Luin kuitenkin Kristiansenin kirjaa
eteenpäin. Myös kirjastosta lainaamani Saul Bellow’n The Adventures of Augie March eteni. Vaikka kirja oli Time-lehden
viime vuosisadan 100 parhaan englanninkielisen romaanin listalla, ainakaan
vielä se ei ole koukuttanut. Yritän silti sitkeästi kahlata sen läpi.
Kaikenlaiset listat ovat muuten puhdasta parhautta! Tässä
top3-listani tämänhetkisistä suosikkilistoista:
1) The Rolling Stone -lehden 500 kaikkien aikojen
parasta levyä (esim. täällä: http://archer2000.tripod.com/sbs/awardsrs500.html
2) Progarchives-sivuston parhaat proge-levyt (www.progarchives.com)
3) Time-lehden valitsemat parhaat englanninkieliset
romaanit (1923-) (esim. täällä: http://entertainment.time.com/2005/10/16/all-time-100-novels/)
Tiistain merkittävin asia taisi olla, että Anja oli
lupautunut tekemään kanssani venäjän oppikirjani pariharjoituksia. Tapasimme
tiistaina illalla ensimmäisen kerran. Hyöty oli iso. Varsinkin ääntämyksen
suhteen sain tärkeää palautetta.
Urmas U.
Tuon väristä vettä tuli Länsikylässä sinä päivänä, kun serkkusi Juha sai nimensä. Sattuneesta syystä pyhänä kastevetenä käytettiin Vichy-vettä;)
VastaaPoistaKonstit on monet... :)
PoistaTuohan aivan selevästi oluthana, joka on jäänyt vahingossa auki.:)
VastaaPoistaTuohan on aivan selevästi oluthana, joka on jäänyt vahingossa auki.:)
VastaaPoista