Viikko alkoi 12 tunnin unilla. Nyt näyttää tulleen tavaksi,
että kun nukun, nukun, ja kun kukun, kukun. Saisi unirytmi normalisoitua.
Maanantai oli opetukseton päivä. Kävin kuitenkin kahdelta
seuraamassa opiskelijoiden järjestämää konferenssia, jossa laitoksen
opiskelijoilla oli pieniä esitelmiä. Yleisöä oli noin 60 henkeä ja tilaisuus
pidettiin normaalissa luokassa. Oli aika tiivis tunnelma. Esitykset olivat
venäjäksi, joten yleisesti ottaen ymmärrykseni jäi vähän hataralle pohjalle. Suomen
opiskelijoiden esitykset olivat Suomi-aakkoset (Suomeen liittyvä sana
jokaisella kirjaimella) ja pieni kyselytutkimus, jossa kysyttiin, mitä
venäläiset, jotka eivät opiskele suomea, ajattelevat Suomesta ja suomalaisista.
Ehkä hauskinta jälkimmäisessä esityksessä oli se, että löysin oman nimeni
tunnetuimpien suomalaisten listalta. Keräsin kai yhtä paljon mainintoja kuin
Teemu Selänne. Voinee siis sanoa, että olen ulkomailla huomattavasti tunnetumpi
kuin Suomessa.
Illalla toistin turvallisia rutiinejani, siis luin, soittelin
Suomeen, jumppasin ja soittelin huulharppua.
Tiistaina oli oleskeluni pakkasennätys, -11’C. Opetusta oli taas
vain yksi 90-minuuttinen. Opiskelijoilta kyselin käännöstä eilisestä esityksestä.
Sain kuulla, että suomalaiset ovat parrakkaita, vaaleahiuksisia, sinisilmäisiä
ja hiljaisia. Joku oli myös vastannut, että suomalaisella on puukko kädessä ja
katsoo ikävästi. Olikohan omakohtaista kokemusta? Aika lailla yleisen
stereotypian mukaisia vastauksia siis. Toivottavasti en joudu vastaamaan, mitä
suomalaiset ajattelevat venäläisistä. Siinä saa sitten kiemurrella. Tai voi
myös yrittää harhauttaa: ”Suomalaisten mielipide venäläisistä on… katsokaa,
kolmipäinen apina! Jaa, meni jo. Sitten kielioppiin!”
Töiden jälkeen kävin kävelyllä. Kylmältä tuntui keli.
Ruuaksi väänsin chili sin carnea, mutta makuelämystä latisti eittämättä se,
että kaupasta ei saa tolkullisen hintaista tomaattimurskaa, joten joudun käyttämään
pyreetä. Murska maksaa yli 3€ tölkki, ja tuoretomaatit ovat kovin hailuja.
Loppuilta menikin pääosin huomisen töitä valmistellessa.
Urmas U.
Sinusta on sitten tullut Arkangelin suomalainen julkkis! Onnea vaan! Toivottavasti et ole puukkoa näyttänyt ja katsonut ikävästi, "se olis vähä rumaa" (vaikka ootkin läheltä Härmää).
VastaaPoistaPuukot jäivät muuttolaatikoihin Suomeen, joten en ota vastuuta tästä.
Poista