56. päivä (ti 23.10.)

Maanantain nelituntisen aherruksen jälkeen koitti taas eräänlainen viikonloppu, kun opetusta on vasta torstaina. Ihan vapaapäivä tänään ei kuitenkaan ollut, sillä hoidin muutamia työasioita, kuten tilasin kirjoja ensi vuodelle ja kävin Anjalle kertomassa, mitä maanantain ryhmän kanssa tehtiin. 

Aamulla ja pääivällä oli myös lapuilla varoitettu vesikatko, poikkeuksellisesti juuri mainittuna aikana.

Aamupäivällä pilkahti vähän aurinko, ja säntäsinkin heti ulos kävelylle. Kävelin tunnin verran ja hoidin samalla kerralla päivän ruokaostokset. Puiset jalkakäytävät olivat jäiset, joten yöllä oli ollut pakkasta. Talvi tekee tuloaan.

Takaisin tullessa sain viimein kuulla, mitä viimeviikkoisen vieraani yöpymisestä pitää maksaa. Tähän asti olin saanut kuulla eri summia 0 ruplasta 900 ruplaan/päivä, ja viimeisin tieto oli ”everything is alright”. Onneksi summa osoittautui lähinnä veden kulutuksen kattavaksi.

Kotiin saapuessani avaimeni, joka siis poistuttaessa rakennuksessa pitää jättää aina respaan, oli annettu ikkunoita mittaaville häiskille, ja jouduin hetken vartomaan oveni takana, että he tulivat toisesta asunnosta katsomaan asuntoni ikkunat. Ikkunaremontti näyttää siis toteutuvan. Ajankohtaa en tiedä. Luulisin kuitenkin, että sille on otollisempiakin hetkiä kuin syys-talvi (lokakuun 14. pidetään täällä perinteisenä talven alkamispäivänä).

Päiväsellä luin Aymén novellikokoelmaa eteenpäin ja poimin siitä vihkoon uusia ranskan sanoja. Kuuntelin myös jaskaa ja illalla vähän opiskelin venäjää. Rutiinit luovat turvallisuutta.

Tänään kuuntelussa Olli Ahvenlahden The Poet -levy (Love 1976).

Taas kotimaista fuusio-osaamista. Pari löysempää biisiä (Sunday’s stuff ja Sambatown), mutta muuten hyvä levy. Bliniasteikolla neljä bliniä viidestä. Kiinnostuneet voivat kuunnella Youtubesta esim. kappaleet Aura ja Grandma’s  Rocking Chair. Vaikka bändi ja levy ovat kosketinsoittaja Olli Ahvenlahden nimissä, nostan tämän levyn sankariksi basisti Pekka Pohjolan, jonka komppisoittoa unohduin usein kuuntelemaan niin, ettei sooloista ollut mitään kuulohavaintoa. Oli se kova!

Urmas U.