lauantai 20. lokakuuta 2012

52. ja 53. päivä (pe 19.10. ja la 20.10.)


Perjantai alkoi taas ovelta kuuluvalla koputuksella. Tällä kertaa ovella oli asuntolan johtaja, joka halusi tulla tarkastamaan, millaiset ikkunat asunnossani on. Andrea oli kuullut huhua, että asuntolaan olisi haettu rahaa ikkunaremonttia varten, joten arvelin vierailun liittyvän siihen.  Johtaja myös katsahti sänkyäni ja totesi sen aika pieneksi. Hän kysyi, että haluaisinko isomman sängyn, mutta karvas jääkaapinvaihtokokemus mielessäni katsoin paremmaksi sanoa olevani täysin tyytyväinen vuoteeseeni. Ennen töitä kävin taas vaihtamassa lakanat ja tällä kertaa sain komeat merihenkiset lakanat ankkureineen kaikkineen.

Perjantaina oli taas opetusta 2x90 minuuttia, jonka jälkeen oli kokous laitoksen ulkomaalaisille opettajille. Lähinnä kyseessä oli kasvojen esittely muulle henkilökunnalle. Kokouksen pääkielenä oli, ylläripylläri, venäjä, siispä lähinnä join kahvia ja keskitin tarmoni siihen, että tulin maistaneeksi jokaista plaatua tarjottavia.

Illan kauppareissulta tuli ostettua normaalien eväiden lisäksi pullollinen kvassia, joka on eräänlainen venäläisten versio kotikaljasta, tai kuten vieraani totesi, kuin juotavaa mämmiä. Kesällä se on kuulemma perinteinen hellejuoma, jota saa ostaa kadunvarsilta isoista säiliöistä. Ihan hyvää oli.

Lauantaina oli vieraani lähtöpäivä, ja herätyskello pärähti soimaan kello 6. Taksi oli talon edessä klo 7, ja sitten kohti Talagin lentokenttää. Taksikuski ajoi kuin hullu ja mm. ohitti toisen auton liikenneympyrässä. Ehjänä päästiin kuitenkin kentälle, jossa olimmekin hyvissä ajoin. Kuski nyhti 20 ruplaa yli sovitun hinnan, mutta en jaksanut vämmätä 50 sentin tähden. Kentällä ei suurta ryysistä ollut, mutta venäläinen jonotuskulttuuri närkästytti kanssaihmistä. Jäähyväisten jälkeen hyppäsin bussiin ja karautin takaisin kaupunkiin. Tulin kotiin kaupan kautta ja nautin kahvit.

 Iltapäivällä sain mielenkiintoisia väliaikatietoja Pietarista. Kanssaihmisen transfer-kuljetus kotimaan terminaalista ulkomaan terminaalin oli viipynyt niin kauan, että hän oli myöhästynyt jatkolennolta Helsinkiin, vaikka aikaa saapumisen ja lähdön välillä oli ollut kaksi tuntia. Lentoyhtiö oli korvannut asian siten, että lento oli vaihdettu huomiselle ja lentoyhtiö oli maksanut majoituksen ja ruokailun hotellissa. Kohtuullinen menettely, mutta silti varsin ärsyttävää.

Loppuillan suoritin kodinhoidollisia toimenpiteitä, kuuntelin kotimaista jaskaa ja Pink Floydia ja luin Suomesta saamiani hyysärin kuukausiliitteitä. 

Muutin blogin asetuksia niin, että nyt kommentointi onnistuu myös anonyymisti. Jos alkaa tulla nötkötti- eli spammiongelmia, niin palaan entisiin asetuksiin. Blogini on nyt ylittänyt 3000 lukukerran rajan, kiitos kiinnostuksesta.

Urmas U.

3 kommenttia:

  1. Home sweet home! Ja ei kun huomenna töihin...

    Tarkennan kvassiasiaa vielä sen verran, että minusta se oli kuin mämmiä limonadimuodossa.

    VastaaPoista
  2. Hei, Armi!
    Hyvä, kun olet päässyt kotimaan kamaralle.

    Oletko Urmas muistanut käydä äänestämässä? Vai onko Arkangelissa mahdollisuutta siihen?
    t. ennakkoäänestystoimitsija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsittääkseni Muurmanskissa olisi lähin mahdollisuus. Matkaakin siis on.

      Poista