Perjantai alkoi taas ovelta kuuluvalla koputuksella. Tällä
kertaa ovella oli asuntolan johtaja, joka halusi tulla tarkastamaan, millaiset
ikkunat asunnossani on. Andrea oli kuullut huhua, että asuntolaan olisi haettu
rahaa ikkunaremonttia varten, joten arvelin vierailun liittyvän siihen. Johtaja myös katsahti sänkyäni ja totesi sen
aika pieneksi. Hän kysyi, että haluaisinko isomman sängyn, mutta karvas
jääkaapinvaihtokokemus mielessäni katsoin paremmaksi sanoa olevani täysin
tyytyväinen vuoteeseeni. Ennen töitä kävin taas vaihtamassa lakanat ja tällä
kertaa sain komeat merihenkiset lakanat ankkureineen kaikkineen.
Perjantaina oli taas opetusta 2x90 minuuttia, jonka jälkeen
oli kokous laitoksen ulkomaalaisille opettajille. Lähinnä kyseessä oli kasvojen
esittely muulle henkilökunnalle. Kokouksen pääkielenä oli, ylläripylläri,
venäjä, siispä lähinnä join kahvia ja keskitin tarmoni siihen, että tulin maistaneeksi
jokaista plaatua tarjottavia.
Illan kauppareissulta tuli ostettua normaalien eväiden
lisäksi pullollinen kvassia, joka on eräänlainen venäläisten versio
kotikaljasta, tai kuten vieraani totesi, kuin juotavaa mämmiä. Kesällä se on
kuulemma perinteinen hellejuoma, jota saa ostaa kadunvarsilta isoista
säiliöistä. Ihan hyvää oli.
Lauantaina oli vieraani lähtöpäivä, ja herätyskello pärähti
soimaan kello 6. Taksi oli talon edessä klo 7, ja sitten kohti Talagin lentokenttää.
Taksikuski ajoi kuin hullu ja mm. ohitti toisen auton liikenneympyrässä. Ehjänä
päästiin kuitenkin kentälle, jossa olimmekin hyvissä ajoin. Kuski nyhti 20
ruplaa yli sovitun hinnan, mutta en jaksanut vämmätä 50 sentin tähden. Kentällä
ei suurta ryysistä ollut, mutta venäläinen jonotuskulttuuri närkästytti
kanssaihmistä. Jäähyväisten jälkeen hyppäsin bussiin ja karautin takaisin
kaupunkiin. Tulin kotiin kaupan kautta ja nautin kahvit.
Iltapäivällä sain
mielenkiintoisia väliaikatietoja Pietarista. Kanssaihmisen transfer-kuljetus
kotimaan terminaalista ulkomaan terminaalin oli viipynyt niin kauan, että hän
oli myöhästynyt jatkolennolta Helsinkiin, vaikka aikaa saapumisen ja lähdön
välillä oli ollut kaksi tuntia. Lentoyhtiö oli korvannut asian siten, että
lento oli vaihdettu huomiselle ja lentoyhtiö oli maksanut majoituksen ja
ruokailun hotellissa. Kohtuullinen menettely, mutta silti varsin ärsyttävää.
Loppuillan suoritin kodinhoidollisia toimenpiteitä,
kuuntelin kotimaista jaskaa ja Pink Floydia ja luin Suomesta saamiani hyysärin
kuukausiliitteitä.
Muutin blogin asetuksia niin, että nyt kommentointi onnistuu myös anonyymisti. Jos alkaa tulla nötkötti- eli spammiongelmia, niin palaan entisiin asetuksiin. Blogini on nyt ylittänyt 3000 lukukerran rajan, kiitos kiinnostuksesta.
Urmas U.
Home sweet home! Ja ei kun huomenna töihin...
VastaaPoistaTarkennan kvassiasiaa vielä sen verran, että minusta se oli kuin mämmiä limonadimuodossa.
Hei, Armi!
VastaaPoistaHyvä, kun olet päässyt kotimaan kamaralle.
Oletko Urmas muistanut käydä äänestämässä? Vai onko Arkangelissa mahdollisuutta siihen?
t. ennakkoäänestystoimitsija
Käsittääkseni Muurmanskissa olisi lähin mahdollisuus. Matkaakin siis on.
Poista