178. ja 179. päivä (ma 8.4. ja ti 9.4.2013)

Koska edellinen päivityksen lopussa vähän viittasin (heh!) koulumaailmaan ja koska asia on Alppilan koulusta nousseen mediankäryn vuoksi kovasti esillä, niin aloitetaan pienellä kirjallisuusvisalla:

Koulumaailmasta jatkan vielä sen verran, että ainakin opettajankoulutuksessa ja myös kouluissa, joissa olen itse työskennellyt, on kovasti toisteltu sitä, että koulu ei ole mikään erillinen saareke yhteiskunnassa. Kouluissa pätevät siis samat säännöt ja käyttäytymisnormit kuin muuallakin. Kun toista ihmistä ei saa lyödä koulun ulkopuolella, ei sitä saa tehdä koulussakaan. Näin siis on yhtenäistä elämä opinahjossa ja sen ulkopuolella. Periaatteessa. Ei sitä kuitenkaan suotta sanota koulumaailmaksi. Omilla vähäisillä kokemuksillanikin uskallan luvata, että sarkaa löytyy jos jonkinlaiselle tutkimusmatkailijalle ja antropologille. Teini-ikäisetkin ovat kuin syvänmeren kaloja. Mutta on ihan turha nauraa ja alkaa sormella osoitella. Miettikää vain omaa murrosikäänne ja sitä, millainen hattivatti kylpyhuoneen peilistä mollotti aamuisin takaisin. Niinpä, hiljaiseksi vetää. Entä soiko teillä työpaikalla kello merkiksi, että nyt lopetat juuri aloittamasi homman, menet vartiksi ulos tihkusateeseen, jonka jälkeen piirustelet ja sitten taas tihkusadetta ja sitten pykäät ovisummeria? Hulluksihan siitä tulisi. Entä odottavatko naapuriosaston jullit työpäivän jälkeen työpaikan ulkopuolella tarkoituksenaan muiluttaa sinua porukalla? Tai koitatteko usein jätkien kanssa sitä, että yksi menee kyykkyyn, nousee nopeasti ja muut ottavat kiinni, kun äly lähtee päästä siltä? Kyllä maailma mielestäni puolustaa paikkansa koulun perässä.

Maanantain vietin samaan tapaan kuin viikonlopunkin, siis opiskellen, lukien ja musiikkia kuunnellen. Eipä siitä sen enempää. Tiistaina sitä vastoin oli taas opetusta. Maantuntemus-kurssilla puhuimme suomalaisista perheistä ja aloitimme vähän myös miesten ja naisten rooleja. Opiskelijani ovat syntyneet juuri Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ja tämä ilmeisesti selittää sitä, että vain kahdella yhdeksästä oli sisaruksia. Perheenlisäys ei varmaan ole ollut päällimmäisenä mielessä, kun on saanut kesäkuun palkan jouluksi. Olisi hyödyksi tuntea venäläistä kulttuuria tarkemmin, niin osaisi nostaa tekstistä niitä asioita, mitkä ovat eri tavalla Suomessa. Toisaalta taas Venäjä on pinta-alaltaan niin valtava, että se mikä on Pietarissa tavallista, ei luultavasti ole Vladivostokissa Pohjois-Korean rajalla kovinkaan tyypillistä, saati Novaja Zemljalla eli ”Uudellamaalla” tai Pohjois-Kreikan korkeudella olevassa Sotšissa.

Loppupäivästä meni valtaosa Maantuntemus-kurssin harjoitustehtävien tekemiseen. Kurssin ohjelmaan tulee muutoksia ja pientä tiivistymistä mahdollisen Suomen-matkani vuoksi. Se tarkoittaa, että kaikkien harjoitustehtävien pitää olla opiskelijoilla ennen matkaani, että heille jää tarpeeksi aikaa tehdä ne.

Urmas U.