Sunnuntain pääohjelma oli tavaroiden pakkaus ja siirtyminen
väistöasemaan lattiaremontin tieltä. Sen verran ahdistuin, että kun mitään
tietoa ei kuulunut remontin alkamisesta tai huoneesta, johon minun piti
väliaikaisesti muuttaa, että kävin itse kysymässä. Selvisihän se.
Ennen muuttopuuhia naapurini Andrea tuli käymään. Joimme
kupit teetä ja vaihdoimme kuulumisia. Andrea oli tyrmistynyt, kun hänelle oli
kongressissa joku venäläinen sanonut, että saksalaisista ensimmäisenä tulevat
mieleen natsit. Miten voi olla, se oli niin kauan sitten, ihmetteli hän. En
viitsinyt alkaa selittää, että tämänhetkisen lempisarjani toistuviin vitseihin
kuuluvat junilla tai muilla kulkupeleillä kulkevat natsit ja että viimeisin
suomalainen sci-fi-elokuva kertoi, niin, kuunatseista.
Totuttuun tapaani aliarvioin karkeasti tavaroiden
kantamiseen tarvittavan ajan, vaikka muuttomatka oli tällä kertaa noin 50 m.
Puoli tuntia, max. tunti oli arvioni. Kun kolmas tunti kantamista tuli täyteen,
aloin olla valmis. Huonosti suunniteltu on puolitoistaisesti tehty. Nukuin yön
vielä vanhassa asunnossa.
Maanantaina opetusta oli jo kahdeksalta, ja kaiken hyvän
lisäksi jouduin vielä tyhjentämään loput tavarat asunnosta ennen töitä. Siispä
poikkeuksellisen aikaisin olin liikkeellä. Ehdin kuitenkin ihan hyvin. Töistä
ei juuri muistikuvaa jäänyt, osin rutiininomaisen tunnin vuoksi, osin
peijakkaanmoisen väsymyksen vuoksi.
Iltapäivän totuttelin elooni tilapäisasunnossani. Se on
samassa kerroksessa kuin edellinenkin, mutta pienempi ja ilman omaa keittiötä,
vessaa tai suihkua tai, mikä pahinta, internetyhteyttä. Luokassa oleva
asuntolan langaton yhteys toimii auttavasti, joten pääsen siellä lukemaan
s-postit.
Koska oletan pääseväni muuttamaan takaisin viimeistään
perjantaina (olen saanut kestoarviot ”2-3 päivää” ja ”noin viikko”), en ole
vaivautunut tavaroita juuri purkamaan, vaan ne ovat samoissa kasoissa, missä ne
tänne kannoinkin. Olen toiveikas, että remontti valmistuu ajallaan, sillä kävin
kurkkaamassa illalla, mitä sinne oli tehty. Kaikki huonekalut oli ripoteltu
pitkällä matkalla käytävää. Vanha muovimatto ja listat oli revitty irti, ja
levyjä oli jo kiinnitetty lattiaan. Hyvältä näyttää. Kuulin Anjalta, että
kolmoskurssin tentti oli jo jouduttu siirtämään huomiselle, kun remontista oli
tullut niin melua. Asuntonihan sijaitsee suoraan luokan yläpuolella. Huomenna
tosin on varmaan samanlainen melu.
Iltapäivällä lohduttelin itseäni evakkotaipaleesta käymällä
Blinhausissa kahvilla ja blineillä. Ostoskorin sisältökin meni uusiksi, kun ei
ole omaa keittiötä, ja yhteiskeittiössä en jaksa muiden likaisilla kipoilla ja
kupeilla juuri keitellä. Siispä lisää kuuma vesi -ruokia perjantaihin saakka.
Lyhyet unet väsyttivät kovin enkä jaksanut tehdä mitään
mainittavampaa. Louisin näin keittiössä ja, ja hän kertoi, että Fulbright-stipendin
ehdoissa on, ettei Venäjältä saa poistua yli kahdeksi viikoksi. Auts! Season’s
greetings!
Illan jatkoin Lester Youngin kuuntelua. Pitkän Fats Navarro
-kauden jälkeen Lesterin vanhan liiton jaska on nautinnollisen helppoa
kuunneltavaa. Sielu ja korvat lepäävät.
Urmas U.
Heipä hei!
VastaaPoistaHuomenna on aika rattoisa päivä tulossa.
Aluksi pitäisi pitää 3x45min sarjakuvapajaa ja samalla koulussa on avoimet ovet 30-vuotisjuhlien kunniaksi. Auts! (Valitsin pajateeman itse, mutta en kyllä osaa piirtää mitään millään välineillä. Haha!)
Sitten olisi itsenäisyyspäivän juhla koulussa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enempi siniristin huisuutus ja sotajutut alkavat kuulostaa epäilyttäviltä. Hmmm... Oliko meilläkin yhtä konservatiivista läppää yläkoulun juhlissa? Alakoulussahan oli kepeesti. ;)
Noo, jotta päivä ei siihen loppuisi, olisi illalla opettajien pikkujoulut. Pukeutumisteemana 80-luku, joten ei aiheuta mitään muutoksia arkipukeutumiseeni. Check!
Joten saapa nähdä, ehtiikö huomenna iltalenkille vai pitääkö suosiolla siirtää katseet torstain aamulenkkiin. ;)
Miten sarjakuvapaja sujui? Olen piirtämisen suhteen kanssasi yhtä lahjakas. Ennen ei edes huvittanut piirtää, mutta nyt huvittaisi, muttei osaa. Palautekin on sellaista, että tämähän on kiva, kuinkas vanhana sä oot tämän piirtänyt?
PoistaItsekin olen pitkään pitänyt koulujen itsenäisyyspäiväjuttuja aikamoisena propagandana, mutta kaukomailla tuntuu isänmaallisuus rinnassa. Ehkä kotona taas vanhaan malliin.
Taannoisessa koulussani opettajien pikkujoulujuhlallisuuksissa karkasivat keskusradiokuulutukset vähän roisin puolelle. Mutta kivaa oli!
Hei Joni ja Urmas! Muistattekos te Kirja-Matin "Linnan juhlat" eräänä itsenäisyyspäivänä viime vuosisadan puolella. Mielestäni silloiset oppilaat olivat tosi innostuneita siniristilipusta, sotaveteraaneista ja heidän sotajutuistaan sekä tietenkin juhlapukeutumisesta (isien rippi-/vihkipuvut olivat kovassa käytössä) ja tansseista.
VastaaPoistaOliko nämä ne, jotka videoitiinkin? Hatarasti muistan. Liekö booli ollut liian tujua, kun musiti pätkii?
PoistaHaha!
VastaaPoistaMuistan muuten ainakin yhdet Linnan juhlat alakoulusta. Piti keksiä, kuka julkkis olisi, kun menee sisälle saliin. Olin muistaakseni FinnPan Jari Rantanen tai Tommi Paavola. Ihmettelin suuresti, kun opettajat eivät olleet näistä maalitykeistä kuulleet koskaan. ;)
:)
PoistaJallu Rantanen taitaa olla sitä osastoa, jota ei oikeisiin juhliin kannata päästääkään. Selasin männävuosina jotakin leikekirjan tapaista 90-luvun alkuvuosilta ja ihmettelin, että "ketä nää pelaajat on?"
Konsultaatiopyyntö suomen kielen opettajalle:
VastaaPoistaSunnuntain Hesarissa oli hämmentävä kysymys Usko Siskoa -palstalla - nimimerkki "Ärsyttävää" ihmetteli, miksi lähes kaikki lausuvat q-kirjaimen väärin "guuksi". Köllöä nyt ihmetyttää, että miten q sitten pitäisi lausua?
P.K. vastausta 1-7 vuorokauden sisällä
Nimim. Hämmentynyt
Ymmärsin, että siinä tarkoitettiin vain, että ensimmäinen äänne kirjaimen nimessä on [k] eikä [g], siis kirjaimen nimenä [kuu] eikä [guu]. Auttoiko?
PoistaAhh, ok. Kiitos. Itsehän olen aina sanonut, että GUU. Aina oppii uutta. :)
Poista