108. -110. päivä (pe 14.12.-su 16.12.)

Perjantaina oli taas opetusta 3x90min. Olimme sopineet katsovamme toisen ryhmän kanssa elokuvaa ja sopineet myös, että yksi opiskelijoista tuo kannettavan, jolta elokuvan katsomme. Luokassa kun on vain VHS-nauhuri. No, tein sen klassisen virheliikkeen, että en suunnitellut mitään varaohjelmaa.  Ja kuinka ollakaan, kannettavavastaavamme ei päättänyt aamulla tulla tunnille, ei ilmoittanut mitään, ei vastannut edes puhelimeen. Kaveri on usein myöhässä tunneilta, joten odotimme ja odotimme, kunnes päädyin hakemaan oman koneeni. Vahinkoa ei käynyt, mutta oppihan tästä taas jotakin.

Lauantaina oli työpäivä, sillä korvasin yhden pitämättä jääneen tunnin järjestämällä rästitenttimahdollisuuden sitä kaivanneilla. Tarkastelin tenttejä iltapäivällä ja surin Connecticutin kouluampumisia. Naapurissa järjestettiin esitys Runkorakenteiden poraus, osa 97, kesto 2h30min. Illalla pidin yhden hengen leffaillan (surullista!) ja katsoin Tummien perhosten kodin. Elokuva oli päivään sopien aika masentava, mutta Marjut Maristo oli supersöpö.

Sunnuntaina nukuin myöhään. En mitään mainittavaa saanut muuten päivällä aikaan, mutta keittiöni noin 15 asteen (kuitenkin plus-asteita!) lämpötila alkoi risoa, joten jatkoin jesarivirityksiä ikkunoiden tiivistämisessä. Kello viideksi minut oli kutsuttu pomoni Olgan ja hänen perheensä luo teelle. Hermoilin vähän, kun en tunne paikallista tapakulttuuria juurikaan enkä oikein osannut ostaa viemisiä. Päädyin Fazerin siniseen. Ilta oli kuitenkin mukava. Olga ja Denis esittelivät kotiaan, näyttivät valokuvia ja puheenaiheita riitti. Itse ainakin viihdyin hyvin. Sain lahjaksi puisen koristeellisen hillolusikan, joka on niin hieno, etten tiedä, malttaako sitä koskaan käyttää. Pitää yrittää keksiä jotakin vastalahjaa Suomesta. Tässä kuva lusikastani:

Loppuillasta sain vielä kiertoajelun sunnuntaisessa Arkangelissa.

Sää oli kylmä (n. -20⁰C) koko viikonlopun, enkä jaksanut ulkoilla. Kylmässä kelissä on se hyvä puoli, että on aika selkeää, ja ikkunastani olikin hieno maisema, kun aurinko alkoi neljän jälkeen painua mailleen:

Urmas U.