222. – 224. päivä (ke 5.6. – pe 7.6.)

Keskiviikkona oli kevätlukukauden viimeinen varsinainen opetustunti. Pelasimme pelejä ja teimme vähän suullisia harjoituksia, siinäpä se. Nelosten kanssa sen sijaan tuli ikävä aikataulusekaannus.  Viime viikolla kerroin heille järjestäväni rästitenttimahdollisuuden tämän viikon keskiviikkona. Sitten viime viikon perjantaina vielä varmistin, että onhan aika varmasti sopiva, etten turhaan pönötä luokassa odottamassa. Kun vastaukseksi tuli päänpudistuksia, sovimme illemmalle uuden ajan, jonka vielä kirjoitin taululle. Kuinka ollakaan, keskiviikkona sitten olisi ollut pyrkijöitä luokkaan ensin sovittuna aikana, jonka siis ei pitänyt edes olla mahdollinen. Sotkun vielä huipensi se, että olin päivällä unohtanut kännykkäni äänettömälle, joten en ollut tavoitettavissa, vaan matkustelin tiedon valtatiellä selkä ongenkoukkuna. Onneksi sentään osa tuli oikeaan aikaan, joten aivan harakoille ei koko juttu mennyt.

Torstaina ei ollut ohjelmaa. Kävin kävelyllä ja hoidin asioita tulevaa vierastani varten. Hoidin myös kilpailevat yrittäjät (= jalkapalloa seiniin potkivat pikkupojat) pois footbag-stadioniltani (=ikkunani alla oleva tienpätkä) kantelemalla heistä asuntolan johtajalle. Osasin sanoa, että ”ikkunan alla pojat pallo ikkuna” + eleet päälle. Johtaja selityksestäni huolimatta ymmärsi, mistä oli kyse ja tuli tarkastelemaan tilannetta ikkunastani. Ja kuinka ollakaan, pikku-Boris siellä juuri oli heittämässä palloa ikkunaan.

Perjantaina valvoin tenttejä yhteensä 6 tuntia, joista 4 tuntia rästitenttejä nelosille ja 2 tuntia kolmosten loppukoetta. Kyllä oli rattoisaa. Kirja sentään eteni kivasti. Rästitenttien jälkeen pulssi vähän kohosi, kun yksi sankari laittoi tekstiviestin, että oli tulossa tekemään sanakokeita ja palauttamaan myöhässä olevia tehtäviä, mutta olin jo ehtinyt lähteä. Koska on uusi mahdollisuus? Tehtävät pahimmillaan kuusi viikkoa myöhässä ja jätät palautuksen viimeiselle 5 minuutille, hyvähyvä.

Sain tenttejä valvoessa luettua Ford Madox Fordin The good soldier -opuksen. Epäkronologisen kerronnan ja epäluotettavan kertojan lisäksi kenties kuluneet sata vuotta romaanin ilmestymisen ja nykypäivän välillä vaikuttivat siihen, että oli vähän vaikea ymmärtää romaanin kulkua. Kolmiodraaman osallisten käytös ei tuntunut luontevalta. Ei huono teos, mutta en usko, että tätä uudestaan tulee luettua.

Loppuillan siivoilin ja roikuin netissä. Yksinäiset illat ovatkin nyt ohi, sillä lauantaista lähtien iltojeni ilona on innokas venäjän kesäkurssilainen. Jolly good!

Urmas U.