Torstaina oli taas opetukseton päivä. Nukuin myöhälle, söin
aamupalan ja lähdin käymään kirjastossa. Nyt sää oli mainio, ja olikin oikein
mukavaa kävellä keväisessä kaupungissa. Kirjastostakin löytyi taas vaikka mitä
aarteita. Poikkesin vielä hiukopalaksi haukkaamassa blinejä kermavaahdon ja
jäätelön kera ja juomassa tsupin tsahvia. Elämä hymyili.
Muuten torstai-iltapäivä ja -ilta meni tunteja
suunnitellessa ja tarkistaessa tehtäviä. Eräästä Maantuntemus-kurssin
tehtäväpaketista tein mielenkiintoisen havainnon: kaksi täysin identtistä vastauspaperia.
Samat sanat käännettynä, samat virheet, samat kummallisuudet kielessä.
Yhteistyö on voimaa.
Sain keskiviikkona luettua D.H.Lawrencen The Rainbow -romaanin. Se osoittautui
valitettavasti täydeksi ajanhaaskaukseksi. Sinnikkäästi luin loppuun, koska
ajattelin, että täytyyhän siinä jotakin olla, kun se oli päässyt Modern
Libraryn 100 parhaan romaanin listalle. Syytä moiseen noteeraukseen en
lukukokemukseni perusteella keksinyt. Romaani kertoo kolmesta sukupolvesta
Brangwenin perheessä. Ongelma oli ehkä siinä, että kustakin sukupolvesta
kerrottiin erillään, eivätkä niiden vaiheet juuri liittyneet toisiinsa. Vielä
kun henkilöt olivat perin valjuja, niin samassa paketissa tuli ikään kuin kolme
kehnoa romaania. Ensikosketukseni D.H. Lawrenceen oli niin puiseva, että
palautin hänen Sons and Lovers -opuksensa
lukemattomana takaisin.
Perjantaina taas ainakin sivuttiin palohälytysennätystä.
Lisäksi oli puolen tunnin sähkökatkos ja lämmin vesi on tosiaan poikki
ilmeisesti kuun loppuun. Lämpimän veden puute on varmaan melko tehokas
hotellivieraskarkotin. Opetusta oli taas kuusi tuntia. Nelosten kanssa opiskeltiin
temporaalista lauseenvastiketta (esim. Opiskellessani
venäjää koin motivaatiovajetta) ja kolmosten kanssa jatkettiin monikon
partitiivia. Kertauksena monikon paikallissijoista leikimme laiva on lastattua.
Töiden jälkeen kävin potkimassa footbagiä. Kylmä suihku
tunnin hikoilun jälkeen oli karaiseva kokemus. Illasta opiskelin vielä ranskaa.
Huomenna pidän taas leffaillan. Ajattelin katsoa Pahan maan.
Urmas U.
Arvosanat annettu ja battery korkattu!
VastaaPoistaNyt ei muuta kuin vahdataan elokuvia loppuviikko.
Keskiviikkona pitäisi pelata pesäpalloa oppilaita vastaan. Viimeksi vuosi sitten osuin hullunlailla palloihin, mikä oli yllätys.
Football Manager 2009:ssssssä pestauduin 3.bundesliigaan Union Berliinin joukkueeseen manageriksi. Tarkoitus olisi takoa porukasta uusi Bayern... ;) Ja tietenkin viidellä pakilla nihilistisesti vastahyökkäyspelillä!
JoNiS...
Vuoron perään vanhaa ja uutta Tuntematonta, niinkö? Väliin Talvisota, ettei käy itselle tylsäksi. :)
PoistaItsekin pelasin pesistä viimeksi kaksi vuotta sitten opet vs. kutoset -ottelussa. Viime vuonna oli ohjelmassa samanlainen jalkapallo-ottelu, jossa suurimmaksi meriitiksi koin sen, kun vastapuoli moitti, että "tuo yks ottaa ihan tosissaan".
Manageripelien hienoutta en ole koskaan ymmärtänyt, mutta vastahyökkäyspeli nostaa lämpimiä tunteita.