Tiistaina oli myös 6h opetusta. Nelosten kanssa käytiin
konjunktioita ja kolmosten kanssa harjoiteltiin sanastoa pelaamalla Aliasta.
Tuntien valmistelun lisäksi muita töitä en jaksanut illalla enää tehdä. Anjan
kanssa viestittelin illalla lopuista tenteistä. En vieläkään ole aivan selvillä
täkäläisestä tenttisysteemistä. Eri nimellä kulkevia kokeita kun on ainakin
neljää erilaista sorttia.
Maanantain hellepäivän jälkeen oli vuorossa paluu arkeen,
lämpötila päivällä 7 °C, plussaa kuitenkin. Sen verran kylmä, että ulkoillessa
piti taas pukea kaulaliina ja useampi paita ylle. Respassa kävin varmistamassa,
että olin ymmärtänyt oikein käytäville liimatut laput. Niissä sanottiin, että
lämmin vesi on poikki 24.5.–31.5., kuten olin tajunnutkin.
Keskiviikkoaamuna 22.5. huomasin, että ei tule lämmintä
vettä. Arvelin, että varmaan tilapäistä, kun vesikatkon piti alkaa vasta
perjantaina. Kun työpäivän jälkeenkään ei tullut muuta kuin kylmää vettä ja
tiskivuori hipoi kunnioitettavia korkeuksia, kävin respassa taas utelemassa.
Tuleeko tänään vielä lämmintä vettä? Ei. Tuleeko huomenna? Ei, vasta 31. päivä.
Annoin taas jallittaa itseäni sillä, että kun sanotaan päivämäärä, niin uskoin,
että asia todella tapahtuu tuolloin. Nyt kirjoitan tähän itselleni muistiin,
että lämmintä vettä tulee seuraavan kerran joko ennen kuun loppua tai vasta
kesäkuussa, mutta ei missään tapauksessa kuun viimeinen päivä. Ei muuten ole
tiskaaminen hätäisen hommaa, kun noin 3 litran kattilalla kuumentaa tiskivesiä!
Hellan levytkin ovat kauniisti sanottuna verkkaisia.
Tajusin kesken päivän, että patteritkin oli nyt kytketty
pois päältä, ja kun ulkolämpötila oli eilisen kaltainen, oli sisällä jopa vähän
kalsea. No, kyllä se tästä.
Arkangelissa vieraillut professori Hakamies oli jättänyt
respan väelle muistoksi Kalevalaseuran vuosikirjan 89, jonka nimi on
Kalevalamittaisen runon tulkintoja. Respan rouvat kyselivät, että mistä kirja
kertoo, ja kun selitin, he kyselivät nätisti kautta rantain, että
haluaisinkohan minä sen. Huovislaisena kirjahamsterina otin moisen aarteen
mielihyvin vastaan. Koskaan ei tiedä, milloin pitää kalevalamittaisia runoja
tulkita! Mitäs sitten, kun ei olisikaan kirjaa, mistä katsoa?
Taannoisella lomallani laitoin koneelle Marvin Gaye -levyjä.
Nyt olen kuunnellut Gayen I want you -albumia
vuodelta 1976. On pakko sanoa, että on melko suorasukaisia sanoituksia
tavallisten ”baby, baby” -huokailujen lomassa. Esimerkiksi Soon I’ll Be Lovin' You Again -kappaleessa Marvin kertoo vievänsä
kielitaidollaan rakastettunsa Arkangeliin ja takaisin. Lienee silloista rouva
Gaye’tä jurppinut, kun ukko levyllä lemmestä lurittelee, mutta kuiskii
rakastajattaren nimeä.
Soul-veljellisin terveisin
Urmas U.
Morjes!
VastaaPoistaToiseksi viimeinen viikko ollut ihan syvältä... öh, syvällinen, vaikka ysien lähdettyä loppuajaksi TET-harjoitteluun piti olla rennompaa.
Olen muuten huomannut, että vanhemmiten sitä liikuttuu paljon herkemmin esim. urheilukilpailuista tai muista jutuista. Onneksi kukaan suomalaisjuoksija ei voi enää pärjätä arvokisoissa, tulisi tippa linssiin ihan heittämällä. Näitten melojien ja keihään nakkaajien palkintojenjaoissa pärjää ihan kylmillä väreillä vielä. ;)
Tähän aiheeseen liittyen muistelin viikolla erään perinteisen käsityöammatin harjoittajan legendaarista: "Mitä ne on ne tietokonepelit? Onko ne realistisia?" Pidin jopa tuota repliikkiä nykyisellä elämänkokemuksella aika liikuttavana. ;)
Täytyy sanoa, että kaveri joka jätää respaan Kalevalaseuran vuosikirjan on joko a)pihalla kuin ulkolyhty tai b)armoton akateemikko. Saattaa olla molempia.
8 päivää jouluun on!
Joni S.
Itsekin olen muistellut mainitsemaasi tilannetta. Se oli koskettava yritys hakea kontaktia sukupolvirajojen yli!
PoistaOlen vieroittunut melkein kaikista urheilukilpailuista. Ainoastaan jalkapallon arvokisat ja Suomen karsintapelit tulee seurattua.
Hakamies oli mukava tyyppi, joten vastaan b). :)
Pitkää pinnaa ennen lomia!